Nuorten auttaminen kukoistamaan digitaalisessa maailmassa edellyttää sitä, että tarkastelemme verkkoelämää yksinkertaistavia näkemyksiä laajemmin emmekä pidä sitä lähtökohtaisesti joko hyvänä tai pahana. Meidän on myös keskityttävä Z-sukupolven aitoihin, jokapäiväisiin kokemuksiin ymmärtääksemme, mikä mahdollistaa heidän menestymisensä. Kun astumme generatiivisen tekoälyn nopean yleistymisen määrittämään uuteen aikakauteen, sitoutumisemme turvallisuustyömme perustamiseen objektiiviseen tutkimukseen on tärkeämpää kuin koskaan – ja se auttaa varmistamaan, että Snapchat pysyy viestintäpalveluna, jonka keskiössä ovat aitous, yhteys, yhteenkuuluvuus ja merkityksellisyyden tunne.

Tänään jaamme digitaalisen hyvinvoinnin indeksemme (DWBI) viidennestä ja viimeisestä vuodesta saatuja uusia oivalluksia, jotka keskittyvät erityisesti tekoälyn luoman sisällön muuttuvaan ympäristöön ja sen vaikutukseen ihmisten välisiin suhteisiin.

Viimeisten viiden vuoden ajan Snap on tehnyt alustasta riippumatonta tutkimusta auttaakseen seuraamaan ja mittaamaan Z-sukupolven psykologista hyvinvointia verkossa. Teemme tämän tutkimuksen vahvistaaksemme maailmanlaajuista tietopohjaa nuorten digitaalisista tavoista ja käytännöistä. Tutkimus auttaa myös lisäämään tietoisuutta esiin nousevista huolenaiheista, jotta vanhemmat, opettajat, teknologiayritykset, hallitukset ja kansalaisyhteiskunta voivat tehdä tehokkaampaa yhteistyötä riskien lieventämiseksi, mahdollisten haittojen vähentämiseksi ja niiden toistumisen estämiseksi. DWBI tutkii 13–24-vuotiaiden kokemuksia kuudessa maassa laajemmassa digitaalisessa ekosysteemissä, eikä keskity mihinkään yksittäiseen alustaan, mukaan lukien Snapchat. Australiasta, Ranskasta, Saksasta, Intiasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Yhdysvalloista saadut viimeisimmät havainnot sisältävät uutta tietoa deepfake-kuvien luomisesta ja leviämisestä Z-sukupolven keskuudessa.

Tekoälyä koskeva julkinen keskustelu vaihtelee usein hillittömän optimismin ja syvän huolen välillä. DWBI:n uusimmat tulokset eivät ole riippuvaisia kummastakaan ääripäästä, vaan ne tarjoavat näyttöön perustuvan näkemyksen siitä, miten 13–24-vuotiaat käyttävät generatiivista tekoälyä kuudella maantieteellisellä alueella. Nämä löydökset paljastavat monimutkaisen ja ajoittain huolestuttavan kuvan vertaisvuorovaikutuksista, joihin liittyy deepfakeja. Esimerkiksi:

• Lähes kolmasosa (30 %) 13–24-vuotiaista ilmoitti luoneensa väärennöksen jostakin toisesta

• Yli puolet (53 %) deepfaken luoneista ilmoitti toiminnon johtaneen ”draamaan” tai ”konfliktiin” heidän sosiaalisissa piireissään, ja 

• Vaikka suurin osa käytti generatiivisia tekoälytyökaluja luovuuteen, hauskanpitoon ja viihteeseen, yli kolmasosa (netto 35 %) kertoi, että heidän luomiaan deepfake-väärennöksiä oli tehty pahantahtoisessa tarkoituksessa, erityisesti jonkun saattamiseksi huonoon valoon tai hänen mielensä pahoittamiseksi (12 %), kostoksi (12 %) tai toisen kiusaamiseksi tai häiritsemiseksi (11 %). 

Kysyttäessä, miten he reagoisivat erityisesti itsestään tehtyyn seksuaaliseen deepfakeen, suuri enemmistö alaikäisistä nuorista (netto 81 %) sanoi puhuvansa asiasta jonkun kanssa, nimittäin vanhemman kanssa (65 %). Z-sukupolven nuorista aikuisista seitsemän kymmenestä (70 %) puolestaan sanoi tekevänsä siitä ilmoituksen, ja lainvalvontaviranomaiset (53 %) sekä teknologia-alustat (51 %) olivat heidän ensisijaisia tahojaan. Yli yksi kymmenestä alaikäisestä teinistä (18 %) ja yli kaksi kymmenestä 18–24-vuotiaasta (22 %) sanoi, että he yksinkertaisesti jättäisivät sen huomiotta tai eivät ryhtyisi mihinkään luetelluista toimista. Alla oleva kaavio hahmottelee tarjottuja toimintavaihtoehtoja.

Nämä havainnot korostavat erästä keskeistä totuutta: digitaalinen hyvinvointi 2000-luvulla edellyttää muutakin kuin perinteisiä turvallisuustyökaluja ja -resursseja; se vaatii syvällistä ja käytännönläheistä tekoälylukutaitoa. Kun 30 % nuorista ilmoittaa luoneensa synteettistä mediaa, johon liittyy ikätovereita, sillä voi olla vaikutusta henkilökohtaisiin suhteisiin, maineeseen ja yksilön tunteeseen hallita sitä, miten hänet esitetään.

Näin ollen politiikkaan keskittyvissä keskusteluissa on siirryttävä pelkoon perustuvista reaktioista kohti viitekehystä, joka huomioi verkossa toimivan nuoren kokonaisuutena. Voimme ottaa huomioon kolme keskeistä osatekijää:

1. Tekoälylukutaito: Autetaan nuoria ymmärtämään paitsi miten tekoälyä käytetään, myös millaisia eettisiä ja sosiaalisia seurauksia voi olla sellaisen sisällön luomisella, jossa on mukana muita ilman heidän suostumustaan.

2. Henkilökohtainen hallinta: Tukea nuoria tunnistamaan rajat ja pyrkiä säilyttämään hallinnan heidän omista digitaalisista olemuksistaan ja

3. Avoin viestintä: Kannustaa teini-ikäisiä, vanhempia, opettajia ja muita luotettuja aikuisia aloittamaan avoin ja harkittu keskustelu digitaalisten vuorovaikutusten laadusta ja määrästä ja tunnustamaan, että kaikilla "ihan vain vitseinä" luoduilla deepfakeilla voi olla pysyviä vaikutuksia muihin.

Sattumoisin, kun kysyttiin, mistä ja keneltä he oppivat käyttämään tekoälytyökaluja turvallisesti ja vastuullisesti, kahdeksan kymmenestä 13–24-vuotiaasta (81 % netto) sanoi oppineensa itse. Neljännes (27 %) 13–17-vuotiaista sanoi oppivansa vanhemmiltaan, kun taas opettajien osuus oli yksi kymmenestä sekä teini-ikäisten (11 %) että nuorten aikuisten (10 %) tietopohjasta.

Tulokset ovat osa Snapin viisivuotista tutkimusta Z-sukupolven verkossa kokemasta psykologisesta hyvinvoinnista eri alustoilla ja ne ovat viimeisin ja lopullinen osa digitaalisen hyvinvoinnin indeksiämme (DWBI), joka mittaa sitä, miten teini-ikäiset (13–17-vuotiaat) ja nuoret aikuiset (18–24-vuotiaat) pärjäävät verkossa kuudessa maassa. Kyselimme myös 13–19-vuotiaiden vanhemmilta heidän teini-ikäistensä verkkokokemuksista. Viimeisin kysely tehtiin 11.–30.5.2026, ja siihen vastasi 9 005 vastaajaa kolmella demografiatiedolla ja kuudella maantieteellisellä alueella. Täydelliset tulokset, mukaan lukien kunkin maan ja kaikkien kuuden maan viimeisin DWBI-lukema yhdistettynä, julkaistaan helmikuussa 2027 turvallisen internetin päivänä. Päätimme julkaista nämä tekoälyyn liittyvät tulokset varhaisessa vaiheessa, koska monista näistä kysymyksistä käydään maailmanlaajuista vuoropuhelua.

Kun päätämme tämän viisivuotisen digitaalisen hyvinvoinnin tutkimusjakson ja kehitämme tutkimuksemme painopistettä tuleville vuosille, koko ekosysteemin laajuinen missiomme pysyy tyhjentävänä: rakentaa verkkotiloja, joissa nuoret voivat oppia, nauraa ja luoda yhteyksiä mahdollisimman turvallisesti ja aidosti. Deepfake-väärennösten yleistyminen muistuttaa meitä siitä, että teknologian kehittyessä myös toimintamme ja koulutustyömme on kehityttävä sen mukana. Keskittymällä edelleen lukutaitoon, resilienssiin ja kriittiseen ajatteluun voimme auttaa varmistamaan, että seuraava sukupolvi ei vain ”selviydy” verkossa, vaan todella kukoistaa.

Näiden ponnistelujen tueksi Snap ilmoitti viime kuussa, että kokonaan tekoälyn luomia videoita ei enää suositella Snapchatin valokeila-ominaisuudessa. Koska heikkolaatuinen, toistuva, tekoälyn luoma sisältö yleistyy verkkotiloissa, Snap haluaa valokeilan pysyvän paikkana, josta ihmiset voivat löytää aitoa luovuutta todellisilta ihmisiltä. Olemme myös luoneet vanhemmille ja teini-ikäisille tarkoitetun lyhyen tietosivun tekoälyn luomasta materiaalista. ”Lopeta. Mieti. Voisiko TÄMÄ olla tekoälyä?” on suunniteltu herättämään keskusteluja teini-ikäisten, vanhempien ja muiden luotettujen aikuisten välillä tekoälytyökalujen turvallisesta ja vastuullisesta käytöstä. Teemme yhteistyötä myös lukuisten muiden ryhmien ja organisaatioiden kanssa, ja olemme ensimmäiset tukijat Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön Know2Protect-kampanjassa, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta lasten seksuaalisesta riistosta ja hyväksikäytöstä. Know2Protect julkaisi alustavan artikkelin deepfake-asioista täällä.   

Julkisen järjestyksen alalla Snap tuki toukokuussa 2025 voimaan tullutta Take It Down Act -lakia, joka loi Yhdysvaltain liittovaltion kehyksen puuttumiseen intiimistä kuvamateriaalista, johon ei ole suostumusta, mukaan lukien tekoälyn luoma sisältö. Laki kriminalisoi intiimin kuvamateriaalin tahallisen julkaisemisen tai sillä julkaisemisella uhkaamisen ilman suostumusta riippumatta siitä, onko materiaali aitoa vai synteettisesti tuotettua. Lisäksi se edellyttää, että lain soveltamisalaan kuuluvat alustat ottavat käyttöön ilmoitusmenettelyn ja poistavat ilmoitetun sisällön 48 tunnin kuluessa.

Samankaltaisia huolenaiheita heijastuu vuoden 2026 turvallisen internetin päivänä käynnistettyyn ”No to Nudify” -kampanjaan, johon osallistuivat lasten turvallisuutta edistävät järjestöt ja kansalaisjärjestöt, joista monet ovat Snapin kumppaneita ja yhteistyötahoja. WeProtect Global Alliance, INHOPE, Internet Watch Foundation, NCMEC, Child Helpline International, Offlimits ja Safe Online vaativat tekoälypohjaisten alastomaksi tekemistyökalujen kieltoa. Kampanjan mukaan niin kutsutut ”alastomaksi tekemissovellukset” eivät ole itse asiassa vaarattomia kokeiluja, vaan niitä käytetään sen sijaan luomaan seksuaalisia kuvia ilman suostumusta tavallisista kuvista, ja ne ovat yhä useammin yhteydessä naisiin, tyttöihin ja lapsiin kohdistuvaan häirintään, pakottamiseen, seksuaaliseen kiristykseen ja hyväksikäyttöön.

Snap osallistuu myös käytännön toimialojen välisiin ohjelmiin, joiden tarkoituksena on rajoittaa tällaisen materiaalin leviämistä Snapchatissa. Olemme jäseniä NCMEC:n Take It Down -ohjelmassa alaikäisille ja SWGfL:n StopNCII-hankkeessa yli 18-vuotiaille, ja vastaanotamme ja hyödynnämme ainutlaatuisia digitaalisia allekirjoituksia eli ”tiivisteitä”, jotka auttavat havaitsemaan kopioita intiimeistä kuvista ja poistamaan sääntöjämme rikkovaa sisältöä. Nämä ponnistelut ovat tärkeitä, koska ne eivät keskity pelkästään alkuhavaitsemiseen vaan myös tunnettujen intiimien kuvien ja seksuaalisten deepfakejen leviämisen estämiseen, kun ne alkavat levitä.

– Jacqueline Beauchere, alustaturvallisuuden maailmanlaajuinen johtaja, Snap Inc.